SKYT

SKYT

tiistai 24. joulukuuta 2013

Alkuperäiskansojen vanhat symbolit Lumous Kivikoruissa.

 
 
 

 
 
Noin 370 miljoonaa maailman ihmisistä – noin 5 % - kuuluu alkuperäiskansoihin. Yleensä alkuperäisyys määritellään niin, että alkuperäiskansa on asunut tietyllä alueella ennen muualta tulleen valtaväestön saapumista ja on säilyttänyt kulttuurisia ja yhteiskunnallisia erityispiirteitään. Monesti, mutta ei aina, näiden kansojen asemaan liittyy myös ulkopuolisuus valtaväestön päätöksentekoinstituutioista. YK:n määritelmän mukaan yksilö voi kuulua alkuperäiskansaan, jos hän ja hänen yhteisönsä pitävät häntä osana kansaa.


 
 
Kaikkiaan alkuperäiskansoja asuu 90 eri maassa, ja kaikista maailman 7000 kielestä he puhuvat 4000 kieltä. Alkuperäiskansoilla onkin suuri merkitys kulttuurisesti kestävän kehityksen kannalta. Kansojen asema on kuitenkin monesti hankala.
 
 
 
 
 
Alkuperäiskansat ovat haavoittuvaisia ilmastonmuutoksen vaikutuksille lukuisista syistä. Ongelmia aiheuttavat sosiaaliset syyt kuten köyhyys, heikompi terveys ja ravitsemus, eristyneisyys päätöksenteosta, tulonlähteiden yksipuolisuus sekä puutteelliset maanomistusoikeudet ja niihin kohdistuvat rikkomukset. Biofyysisiä haavoittuvaisuuden syitä ovat altistuminen äärimmäisille sääilmiöille, riippuvaisuus luonnonvaroista, etenkin vedestä, polttopuusta ja monimuotoisista kasvi- ja eläinlajistoista, edelleen asumusten sijainti ja heikko laatu sekä maankäytön ja ympäristön muutokset, kuten aavikoituminen tai jäätiköiden sulaminen.





 
Ilmastonmuutos ja siitä johtuvat muutokset paikallisissa kasvi- ja eläinlajeissa vaikeuttavat luontoon perustuvaa tiedonhankintaa, kun esimerkiksi muuttolinnut saapuvat eri aikoihin kuin aikaisemmin ja lämpötilojen ja vuodenaikojen yhteys muuttuu. Muualle muuttaminen ei monesti ole houkutteleva ratkaisu ongelmiin, sillä monien alkuperäisyhteisöiden identiteetit ja elämäntavat ovat tiiviisti sidoksissa erityisiin ympäristöihin. Ympäristössä tapahtuvat muutokset voivat tuolloin aiheuttaa alkuperäiskansoille vakavia taloudellisia, kulttuurisia ja henkisiä menetyksiä.

 
Koska monien alkuperäiskansoihin kuuluvien ihmisten asema on nopean kehityksen takia heikentymässä, on tärkeää, että heidän osallistumisestaan sopeutumissuunnitemien tekoon pidetään huolta. Alkuperäiskansoilla on myös usein hallussaan erityistä luonnontuntemusta joka urbaaneilta alueilta on miltei katoamassa. Kaakkois-Aasiassa hopeaperinettä on jo jonkin verran tunistettu ja pienimuotoisia projekteja perinteen vaalimiseen ja kehittämiseen tuettu.


 
Lumous Kivikorut ovat suorassa yhteydessä alkuperäiskansojen kädentaitajiin ja täten tukee eko-eettisessä liiketoiminnassaan hopea perinteen vaalimista sekä kastävää kehitystä ja yhteistyötä paikallisten artesaanien kanssa. Kaakkois-Aasian alkuperäiskansojen hopeaperinteessä artesaanit kuvaavat taidokkaasti ihmisen ja luonnon suhdetta. Universaalit vanhat symbolit kertovat useat tarinansa herkissä hopeakoruissa suojelevien ja onnea tuovien symboleiden muodossa, sekä kuvastavat kyliä ympäröivää luontoa jokineen ja vesiputouksineen sekä viidakon kasvien monimuotoista kirjoa ja alkuperäistä perinteistä elämää kaukana vuorilla.
 
Nauti koruistasi ja ole tietoinen niiden alkuperästä utuisilta vuorilta kaukomailta.